Terveydenhoitoa tai sairaudenestoa…
Tammikuu 8, 2008 on 9:35 pm | In Yleinen | 8 Comments… ihan miten vaan. Joka tapauksessa Anis innoitti minua ajattelemaan näitä terveysasioita. Selväähän on, että ero ei tee hyvää terveydelle.
Laihduttaa ei onneksi tarvitse, varsinkin kun eron myötä katosi hiukan lisää. No, ei saa kadota enää, etteivät strategiset mittani ala pienenemään liikaa. Syömisestä on huolehdittava, oli nälkä tai ei. Onneksi nyt taas on alkanut edes jotenkin ruoka maistumaan eikä vatsakaan enää temppuile. Nukkuminenkin on alkanut sujua melko normaalisti. Lohdutuspalkintona on yöpöydän laatikossa nukahtamislääkkeet, siltä varalta että uni ei tule silmään. Edellisestä erosta oppineena olen tajunnut sen, että nukkumisen kanssa ei leikitä. Silloin alkaa mättää kaikki, jos ei saa levättyä. Toki yhtälailla on tärkeää syödä kunnolla, vaikka sitten joutuisi itsensä pakottamaan. Sitten on tosiaan syytä huolestua jos herkutkaan ei kelpaa.
Aloin tuossa miettimään, että mitäs terveystekoja voisin itselleni tehdä, kun nyt nuo perustoiminnot on saatu kohtalaiseen kuntoon. Minulla on stressin tai surun iskiessä heikko kohta selkä (ja hartiat). Taitaa tuska ja suru pakkautua sinne. Jouduin edellisen suhdekärhämän jälkeen toden teolla hoidattamaan selkääni. Ekan hieronnan aikana alkoi ihan itkettämään, kun tunsi toisen ihmisen kosketuksen. Onneksi olin naama alaspäin, niin hieroja ei kaiketi huomannut mitään. Ja onhan ne tottuneet kaikenlaisiin tunnereaktioihin. Joka tapauksessa tuo hoitokuuri oli sekin aika pitkä penni. Tästä viisastuneena menin ja varasin ensi viikolle hierojan. Täytyy tehdä siitä taas säännöllinen tapa.
Toinen terveystekoni liittyi pimeyden voimien torjuntaan. Kyseessä ei siis ole mitkään noitariitit, vaan kirkasvalolampun hankinta. Löysin netistä näppärän työpöytävalaisimen, joka on toki ensisijaisesti kirkasvalolamppu, mutta voidaan käyttää myös ihan työvalaisimena tarkkuutta vaativassa työssä tms. Nyt se on sitten tilattu ja toimituksen pitäisi tapahtua 2-4 päivässä. Meinaan viedä lampun töihin, sillä aamusta mulla ei ole kotona aikaa istuskella jouten. Mietin lampun ostoa jo syksyllä, mutta jotenkin se vain jäi.
Olen huomannut, että olen selkeästi herkkä valolle. En pysty nukkumaan kuin kunnolla pimeässä huoneessa. Kesällä herään auringon noustessa, jos huonetta ei ole pimennetty. Erityisesti näin “vanhemmiten” on syksyisin alkanut jatkuva pimeys vaivaamaan. Aamulla töihin mennessä on pimeää ja kun lähden kotiin, niin on taas pimeää. Koppiini ei tule lainkaan päivänvaloa, joten tosi heikoksi jää valon saanti. Eron huomaan selvästi, jos on sattunut kirkas viikonloppu, niin minussa on virtaa ihan eri tavalla. Vielähän tätä pimeyttä riittää, niin nyt on aika kokeilla jotain uutta. Uskon, että pitää minut paljon virkeämpänä. Ehkä sillä voi estää myös lounastauon jälkeisen nuokkumisen
Liikuntaharrastus on tauon jälkeen aloitettava uudelleen. Olen koko ikäni liikkunut aktiivisti ja ahdistun melko nopeasti, jos en pääse liikkumaan. Liikunnan lisäksi on syytä aloittaa ulkoilu, se on jäänyt aika vähille. Nythän kun tuli lunta on iltaisin vähän valoisampaa tai ainakin vähemmän pimeää. Nyt vielä pystyn hyvin olemaan ulkona. Toista se on keväällä katu- ja siitepölyaikaan, silloin käyn ulkona vain pakolliset
Viimeisenä mielenpiristyksenä olen vakavasti harkinnut jonkin pienen reissun varaamista. Ihan heti en pysty lomaa pitämään, mutta vaikkapa maaliskuussa voisi pitää hiihtolomaa. Töissäkin jaksaa paremmin kun kalenterissa odottaa jotain kivaa. Täytyy tosiaan pistää harkintaan!
Tästä tää sitten alkaa, panostaminen omaan itseensä oikein kunnolla, itsekkäästi, omaa napaa tuijottaen. Kroppa on pidettävä kunnossa ja mieli hyvänä - jopa voisin sanoa, että hinnalla millä hyvänsä.
Entries and comments feeds.
Valid XHTML and CSS. ^Top^
32 queries. 0.613 seconds.
Powered by Ajatukseni.net with jd-sky theme design by John Doe.