Lisää juttelua
Tammikuu 31, 2008 on 9:31 pm | In Yleinen |Juttelin tänään uudestaan ex-M:n kanssa. Se lähetti ensin vointitiedustelut tekstarilla ja vastasin siihen. Loppujen lopuksi soitti myös perään. Ex-M:aa oli jäänyt vaivaamaan eilinen puhelu. Silloin kun kyselin noita tulevaisuus asioita, niin siinä oli läsnä jotain puolituttuja, jotka eivät tienneet näistä meidän kuvioista. Siitä tuo outous ja välttely. Olisi tietysti ollut fiksua sanoa, että ei pysty puhumaan nyt. Näköjään olen yhden asian hänestä unohtanut. Sen, että hän kuuntelee kyllä vaikka ei siltä aina vaikutakaan, miettii asiaa ja palaa siihen myöhemmin.
Puhuimme tuosta tauko-asiasta niin, että kyllä tuon tauon täytyy olla jotain parisen kuukautta. Molemmat tarvitsevat aikaa miettiä asioita itsekseen ja ehkä tehdä muutoksia itsessään. Joka tapauksessa koin sen ahaa elämyksen, että en minä juuri nyt pysty seurustelemaan kenenkään kanssa, en ex-M:n enkä kenenkään uuden. Tarvitsen aikaa itselleni saadakseni itseni taas tasapainoon. Sitten vasta voi miettiä uudelleen yrittämistä ja muutosten tekoa. Muutosten tekoahan tämä edellyttää varmasti molempien osapuolten osalta. Se ei voi onnistua juuri nyt, ei ennen kuin tilanne (ja minä) on vähän rauhoittunut.
Tiedän, että otan tässä tietoisen riskin. Saattaa olla suru puserossa taas parin kuukauden päästä. Toisaalta myös ex-M ottaa riskin, sillä yhtälailla minä saatan muuttaa mieleni tuossa parissa kuukaudessa. Hän ei ole kuitenkaan minua hylännyt ja on myös halukas tähän. Tämän selkä onnettomuuden jälkeen hän on joka päivä kysellyt vointia tekstarilla tai puhelimitse, tuskinpa vaivautuisi jos en mitään enään merkitsisi. Joten tämä asia ei vaan ratkea vielä, mitään varmuutta ei ole. Aika näyttää. Toki voisin heti kättelyssä luovuttaakin, mutta minulla on tässä myös yhtälailla mahdollisuus voittaakin. Joka tapauksessa nyt on aika keskittyä itseeni, sitä ei voi välttää jatkoin tästä yksin eteenpäin tai sitten kohti mahdollista uutta yritystä.
Sitten vielä terveydentilasta. Selkä on ehkä aavistuksen parempi, mutta ei tosiaankaan kunnossa. Istuskelu saa aikaan särkyä jalassa ja selkä tuntuu kyllä aika jäykältä. Onneksi sain huomiseksi ajan selkähoitoon. Viime syksynä kun sain toiselle puolelle alaselkää noidannuolen, niin tuo hoito auttoi paranemiseen aika keskeisesti. En olisi varmaan tuolloin selviytynyt niin nopeasti takaisin töihin, jos tuota hoitoa en olisi ottanut. Huomenna menen myös uudestaan työpaikan lääkärille. Siis tuon hoidon jälkeen. Nyt tällä hetkellä en ainakaan pysty istumaan 8 tuntia tietokoneen äärellä, joten todellakin toivon, että tuo hoito tekisi ihmeitä. Tilanne työpaikalla on kuitenkin sen verran kimurantti, niin että tälläiset sairaslomat ei siihen oikein sovi.
7 kommenttia »
Tämän artikkelin kommentit RSS-virtana.
Kommentoi
Entries and comments feeds.
Valid XHTML and CSS. ^Top^
32 queries. 0.524 seconds.
Powered by Ajatukseni.net with jd-sky theme design by John Doe.
Hyvä, että jonkinlaista selvyyttä on tullut ex-m:n kanssa. Aika kimurantti tilanne sulla silti. Itse tein sen virheen, että odotin Prota ja sitä, että hän lopulta tulee luokseni lähes 3kk ajan. Vaikka siitä ei ollutkaan mitään takuita ja sopimuksia. Varsinainen eroprosessointi alkanut siis vasta sen jälkeen. Tämä kommentti ei tarkoita, että sinun kohdalla olisi näin omaa tilannetta vaan ääneen mietiskelen.
Sun kannattaa nyt kaikki tarmo laittaa omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen. Ex-m on toisarvoinen ja sinä itse olet se kaikkein tärkein. Älä unohda sitä. Toivon toki kaikkea hyvää ja toivon, että asiat kääntyvät lopuksi hyvin päin. Mitä se on, sitä ei kukaan varmaan vielä osaa sanoa. Toivotaan myös että hieronta ja hoidot auttavat seläntilanteeseen.
Kommentti voimissain — 31.1.2008 #
Kiitos Voimissain! Mullakin on kokemusta turhaan odottamisesta, siis ex-X:n (varatun) kanssa. Odotin kanssa, että se tajuaa, ettei halua olla ilman mua. Ei tajunnut, vaan otti toisen tilalleni, mutta ei siis vaimoa. En tosin aktiivisesti mitään asian eteen tehnyt, odotin vaan että tulee järkiinsä. Siinä mielessä pelottaa, vaikka nyt tilanne on eri.
Nyt kyseessä on vapaa mies, joka on kuitenkin osoittanut halukkuutta vielä selvittää asioita ja tuntuu kuitenkin minusta välittävän. Mulla on vielä tilaisuus vaikuttaa asioihin, mutta en siis tarkoita mitään hirveää painostamista. Kuten totesinkin, ison riskin otan ja joudun elämään epävarmuudessa. Se on vaan hyväksyttävä ja keskityttävä itseensä. Jos jonkun uuden kanssa jotain kokeilee, niin myös siinä on sama epävarmuus. Joka tapauksessa, nyt mun on aika keskittyä itseeni, tapahtui mitä tapahtui.
Kommentti sade — 31.1.2008 #
Aivan, kuuntele itseäsi ja huolehdi ensisijaisesti itsestäsi ja omasta hyvinvoinnistasi. Ja parasta tietenkin toivotaan tuon teidän suhteenne tulevaisuuden suhteen. Selkeyttä ja vahvuutta molempien ajatuksiin - käy sitten lopulta miten käy. Mutta ilman muuta kaikki peukut pystyyn sen puolesta, että siitä vielä hyvä tulee!
Kommentti Anis — 31.1.2008 #
Kiitti Anis! Selkeyttä ja vahvuutta tosiaankin tarvitsen. Tällä hetkellä en tosiaankaan haluaisi seurustella itseni kanssa
Ja tässä sekoillessani meinaan myös unohtaa sen, että ei ex-M:ään ole maailman tasaisimmissa ja täysjärkisissä fiiliksissä. Ei senkään sanomiset ja tekemiset ole aina loogisia, myös hän on tässä erossa kärsinyt, epävarma ja sekaisin. Joka tapauksessa, nyt on minun aika ryhdistäytyä ja olla törkeän itsekäs ja hemmotteleva itseäni kohtaan 
Kommentti sade — 31.1.2008 #
Samaa mieltä minäkin, että itsesi sinun pitäisi nyt osata laittaa etusijalle. Se on välillä vaikeaa, ja pyrkii ajattelemaan asioita myös sen toisen puolesta. Ei ole helppo tilanne sinulla. Kaksi kuukautta on pitkä aika kuitenkin, vaikkakin ihan varmasti tarpeen, jos molemmat niin kokevat. Yhden vinkin antaisin kuitenkin…älä anna itsesi etääntyä liikaa ex-M:stä (itsellä ei kyllä ole mitään varaa ketään neuvoa), ettei käy niin, että se tietynlainen yhteys katoaa. Minä koin, että kun alunperin eroa yritin (tai siis taukona siitä puhuttiin) K:sta, niin tietoisesti vältin yhteydenpitoa. K otti sen niin, ettei minua kiinnostanut tarpeeksi. Ja niinpä vieraannuttiin liikaa toisistamme, eikä oikeastaan mikään enää palannut ennalleen. Se nimenomainen yhteys toisen sieluun oli kadonnut.
Toivon ihan hirveästi, että teillä tuo juttu lähtisi uudelleen rullaamaan, uusilla tuulilla. Olisit niin sen onnesi ansainnut!
Kommentti unessani — 31.1.2008 #
Kiitos Cherrycat. Täytyy tosiaan huolehtia siitä, että pitää yhteyttä, muttei ahdista toista liikaa. Olen tainnut ajatella, että kun ex-M oli se joka eron tahtoi, niin sen on myös yhteyttä pidettävä. Täytyy munkin osani tehdä, hyvä että muistutit. Tosin me nähdään muutaman kerran viikossa tuolla harrastuksessa (kunhan minä rampa sinne taas pääsen). Mulla on kyllä se paha tapa, että jos ahdistun/loukkaannun/olen epävarma, niin vetäydyn ja linnoittaudun. Siinäpä mulle kehityskohde
Kommentti sade — 31.1.2008 #
Hyvä hyvä, silloin on lähtökohdat jo erittäin hyvät, jos löytää itsestään kehittämiskohteita!
Ja juu, minusta tässä tilanteessa on ihan hyväkin, että tapaatte siellä harrastuksessa. Säilyy se kontakti toiseen ihmiseen, eikä hänestä tule sellaista mielikuva ihmistä.
Sitten, kun ei puhu, eikä näe, alkaa jo tosiaan ajattelemaankin toisen puolesta. Tyyliin: “Kyselisinkö kuulumisia?”….”Äh, emmä viitti, ei se kuitenkaan halua kuulla minusta”.
Voi kunpa olisin silloin joskus tiennyt kuinka se toinen puhelin kädessään istui sängynreunalla ja odotti, että puhelin piippaisi… Tai noin minulle kerrottiin, totuushan voi toki olla aivan toinen.
Kommentti unessani — 1.2.2008 #