Tiistain tylsyydet

Helmikuu 12, 2008 on 5:10 pm | In Yleinen |

Tänä aamu alkoi jyrinän merkeissä. Joku naapuri innoissaan porata jurskutti moneen kertaan. Vihaan yli kaiken poraamisääniä, erityisesti hammaslääkärin poran (grrr). Sain kuitenkin itseni liikkeelle ja lähdin lähimpään kauppakeskukseen ostoksille. Siellä minä sitten pyörin kökkökansan keskellä, taisin kremppojeni osalta sopia ihan hyvin vanhusosastolle. Tuntui kyllä oudolta ja vähän syylliseltäkin olla ostoksilla päiväsaikaan, kun ei ole oikealla lomalla vaan sairaslomalla. Tein kyllä vain ihan lyhyen kierroksen, ettei jalka menen pahemman tuntuiseksi.  Tarkoituksena olikin ostaa parit ystävänpäiväkortit. Ja tarttui mulla mukaan myös eilisen postauksen Johanna Kurkelan levy. Nyt voin sitten tunteilla kotona oikein kunnolla…

Selän tilanne ei ole juurikaan muuttunut. Istuminen on edelleen pannassa. Tän päiväinen käppäilykierros osoitti, että mitään pidempia reissuja ei kannata tehdä. Lyhyet kävelyt menettelee, mutta pidemmät taitaa vaan ärsyttää jalkaa. Huomenna mulla on taas osteopaatti. Saa nähdä mitä hän pystyy tekemään. “Terve” puoli kroppaakin alkaa nimittäin jäykistellä, joten joka tapauksessa on hyvä käydä hoidossa.

Ex-M rintamalla on käyty parit puhelut. Viimeksi lauantaina ja sitten myös tänään. Launtaina soitteli, kun oli hetki aikaa työkeikan välissä. Hmmm.  Ikävääkö pukkaa??? Joka tapauksessa pystytään puhumaan jo normaalisti ja nauramaankin yhdessä.  Ex-M on huolissaan mun selästä ja siinä sille onkin hyvä syy ottaa yhteyttä :) Joka tapauksessa on sovittu, että me tavataan ensi viikolla joku päivä.  Seuraava viikonloppu kun sillä on vielä varattuna.  Jotain toivoa siis vielä on, peliä ei ole vielä menetetty. Hyvä niin, sillä täällä kotona kököttäminen ei ihan hirveästi paranna mielialaa.  Yllättävän hyvin tämä kökötys on kuitenkin mennyt, kun en ole vielä lataamokamaa. Katsotaan sitten parin katsotun dvd-boxin jälkeen :)

2 kommenttia »

Tämän artikkelin kommentit RSS-virtana.

  1. Se on ihan totta, että tuntee itsensä jotenkin joukkoon kuulumattomaksi, kun keskellä päivää lampsii ruokakaupassa tai ostarilla. Varsinkin jos on varustautunut jollain ulkoilupuvulla niin että koko maailma taatusti tietää, ettei ainakaan töistä ole tulossa/menossa! Ja tuo tietty syyllisyys, kun laahustaa siellä kaupassa sairaslomallaan..

    Hyvä merkki, että pysytte ex-M:n kanssa puhumaan ja nauramaan toistenne kanssa normaalisti. Jospa tuo tuosta alkaisi vähitellen selkiintymään!

    Kommentti Anis — 12.2.2008 #

  2. Huvittavaa, mulla oli meinaan tuulipuvun housut ja lenkkarit :) Mustat sellaiset, ei mitkään riemunkirjavat vakiomallit. Kun oli niin kuraista… Vähän oli sellainen tunne, että jos joku tuttu tulee vastaa. Kaipa ne mun tutut on töissä myös eikä hengailemassa ostarilla. Ei kyllä iskenyt mitkään shoppailufiilikset, taisi burana-velttous vähän vaikuttaa.

    Tulin kyllä ihan hyvälle mielelle, että ex-M kanssa jutut luistaa ainakin puhelimessa. Meillä varmaan onkin tosi selväpäiset jutut, minä buranissa (ja antihistamiineissakin) ja Ex-M:lla tupakanvieroituslääkitys :) Ehkäpä tämä tästä suttaantuu.

    Kommentti sade — 12.2.2008 #

Kommentoi

XHTML: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <code> <em> <i> <strike> <strong>

*
Todistaaksesi olevasi ihminen, etkä roska-automaatti, kirjoita kuvassa näkyvä sana.
Anti-Spam Image

Entries and comments feeds. Valid XHTML and CSS. ^Top^
22 queries. 0.508 seconds.
Powered by Ajatukseni.net with jd-sky theme design by John Doe.