Tapaaminen II
Helmikuu 29, 2008 on 5:22 pm | In Yleinen |Tää päivä on mennyt vähän väliä torkahdellessa enkä jaksanut edes raporttia vääntää kuin vasta nyt. Viime yönä oli vaikeuksia nukkua, kun koko kroppa on oli sen verran kipeä liiasta paikallaan olosta ja ei meinannut löytää sellaista asentoa ettei olisi epämukavaa. Tätä on nyt ollut muutamana yönä; epämukava olo eikä saa unta vaikka kuinka väsyttää. Ei kiva!
Asiaan sitten eli eiliseen ex-M:n tapaamiseen. Ex-M siis tuli illalla käymään. Se oli raahannut jotain ruokatavaraa mukaan, niin että riittää sitten seuraavalle kerrallekin (!). Ex-M väänsi siinä sitten pikaisesti vähän iltapalaa ja vaihdettiin kuulumisia. Niin se ilta siinä kului varsin leppoisasti. Kissoja ei nostettu pöydälle eikä rajanvetoja suoritettu. Jotenkin vaan tuntui mukavalta nauttia kaikessa rauhassa toisen seurasta. Luulen, että ex-M:llä oli ihan samat fiilikset. Ainakin se on ihan mielellään tulossa pian taas käymään
Vaikka siis kisua ei nakattu pöytään, kissa itse (siis mä) teki pientä motivointityötä. Kyseessä oli siis tuo tupakointi, joka on mun inhokkilistalla. Ex-M on lääkityksen avulla pystynyt polttamista vähentämään aika dramaattisesti. Muutama rööki palaa vielä päivässä, mutta nekin lähinnä tavan vuoksi. Kuulemma nekään ei oikein tunnu enää miltään, mutta siitä tavasta on vaan niin vaikea luopua. Ex-M on ollut itsekin positiivisesti yllättynyt miten paljon hän on pystynyt vähentämään. Sanoin, että olen tosi ylpeä. Ja siitä myös, että se jatkaa kiltisti lääkkeen syömistä, vaikka se aiheuttaa aika paljon sivuvaikutuksia: väsymystä, unia, vatsaongelmia.
Hyviä puoliakin näkyy jo: yskimistä ei enää juurikaan ole eikä hänessä enää leiju tupakan hajua kuten ennen. Tuota hajuefektia sitten käytin hyväkseni. Tein ex-M:lle kunnon nuuskintaoperaatiot. Se olikin eka kerta, kun sain kunnolta haisteltua, että miltä se nyt ihan oikeasti tuoksuu. Hyvältä, turvalliselta, sellaiselta että tekee mieli käpertyä kainaloon. Ex-M:ää nauratti mun sniffailut. Valistin sitä, että on paljon naisia, minä mukaanlukien, jolle tuo tuoksu on erittäin tärkeä. Se on jopa valintakriteeri. Saa olla ukko vaikka vähän rumanpuoleinkin, kunhan haju on oikea. Ex-M ei kuulemma ollut tuollaisesta kuullut. Mulla on kaapissa pari laatikkoa xylitol-purkkaa. Ex-M kysyi, että saako hän ottaa multa kourallisen purkkaa mukaan, niin hän voi sitten jauhaa niitä, jos tulee sellainen tilanne, että tekee mieli polttaa. Hymyilin sisäisesti, taisi motivointi onnistua ![]()
6 kommenttia »
Tämän artikkelin kommentit RSS-virtana.
Kommentoi
Entries and comments feeds.
Valid XHTML and CSS. ^Top^
22 queries. 0.514 seconds.
Powered by Ajatukseni.net with jd-sky theme design by John Doe.
Kiva kun meni hyvin.Joskus onkin parempi kun antaa asioiden vaan mennä omalla painollaan.Luin jostain että kun asioita setvitään niin pitäisi siihen varata vaikkapa kerran viikossa tietty päivä ja aika jolloin asiaa käsitellään.Sitten taas jatketaan normaalisti ja siitä asiasta ei puhuta kun vasta taas sovittuna päivänä.Näin ei mene koko aika asioiden setvimiseen,mutta asia kuitenkin tulee vähitellen hoidetuksi.
Kommentti dulchinea — 29.2.2008 #
Kiitos Dulchinea! Olen kyllä samaa mieltä, että jatkuva selvittely voi käydä raskaaksi. Säännöstelty käsittely voisi olla toimiva ratkaisu, varsinkin varmaan miehet tykkää. Ei jatkuvaa jäkätystä…
Kommentti sade — 29.2.2008 #
No sehän meni sitten ihan mukavasti.
Joo välillä on hyvä “olla vaan” ja kerätä varastoon hyvän mielen hetkiä, sitten jaksaa taas välillä jauhaa ongelmistakin.
Kommentti dolce — 1.3.2008 #
Oletekko teidän eron jälkeen pääseet ollenkaan pusuttelu akselille vai onko vielä tyytyminen tuohon nuuskintaan?
Kommentti voimissain — 1.3.2008 #
Sehän meni sitten kivasti, jos molemmilla oli mukavaa, eikä edes suurta & pakottavaa tarvetta asian puimiselle juuri nyt ollut. Se on totta, että välillä on senkin suhteen ihan hyvä ns. levähtää.
Kommentti Anis — 1.3.2008 #
Kiitos taas teille kaikille!
Pusutteleasteellekin on päästy nuuskinnan lisäksi
Kyllä sitä puimisen tarvettaa olisi. Silloin kun ollaan yhdessä, niin olo on ihan hyvä ja luottavainen. Sitten kun olin yksin, niin miljoona asiaa ahdistaa ja näen vaikka kuinka monta syytä miksi tämä ei onnistu. Sekin vielä, että en tiedä minkä verran tässä on parisuhde ahdistusta ja minkä verran sitten johtuu tästä selästä ja sairaslomasta. Epävarmuus kun on mulle myrkkyä, mun pitää saada suunnitella asioita enkä kestä lillumista loputtomiin.
Kommentti Sade — 1.3.2008 #