Sateenkaari

Takaisin sorvin ääreen

Maaliskuu 10, 2008 on 5:11 pm | In Yleinen | 8 Comments

Tänään sitten menin työpaikalle ja lääkäriin.  Neuvoteltiin lääkärin kanssa tilanteesta ja tultiin siihen tulokseen, että kokeilen työntekoa. Jos selkä menee tosi huonoksi, niin saan palata sairaslomalle. Perjantaiksi sovittiin uusi aika lääkärille, niin voidaan sitten katsoa tilannetta uudestaan ja miettiä, että tarvitsenko sitä erikoislääkäriä.  Olisin halutessani saanut jatkaa sairaslomaa, koska lääkärin on aika vaikea tietää miten kovat oireet ja kivut ovat. Olen ihan tyytyväinen ratkaisuun kukkaron ja työtilanteen takia. 

Sain ohjeeksi, että pitää nousta jaloittelemaan aina jo ennen kun ahteriin ja jalkaan alkaa koskea. No, itseasiassa pientä kipua oli koko ajan, joten pompin sitten pystyyn 15 minuutin välein. Taisin olla jaloittelemassa enemmän kuin töitä tekemässä Työpaikalla olivat kuitenkin erittäin tyytyväisiä, että tein comebackin ja tajuavat senkin, että en pysty normaaliin tahtiin hommia tekemään.  Jos nimittäin yritän puristaa liikaa, niin edessä on varmaan sitten paluu saikulle ja sitä ei kukaan halua. 

Lääkärin jälkeen näin pomoa käytävällä ja kerroin tilanteen. Pomo pyysi minua koppiinsa käymään. Klumps! Heti ajattelin, että nyt tulee jotain paskaa niskaan tai jotain. No, jotain tuli. Nimittäin lisää palkkaa! Pomo oli pistänyt mulle sopparikorotusten lisäksi vähän ylimääräistä.  Mun jatkuva palkka kitinä ja nyt tämä poissaolo on vissiin tehonnut. Hetken tunsin, että hei, mä olen korvaamaton (melkein) Oli ihan kiva tuntea, että arvostetaan. Nyt tämän positiivisen kokemuksen jälkeen en ehkä heti laitakaan työhakemuksia liikenteeseen ja sitäpaitsi tällä pärsseellä ei töitä haeta.  

Nyt täytyy sitten ilta köllötellä ja pitää kankkua levossa.  Jonkin verran on jomotusta, mutta ei mitään megasärkyä. Toivottavasti yöllä ei iske mitään kauheita särkyjä, koska sitten huonosti nukutun yön jälkeen on kurja mennä töihin. Joten asiat alkaa näyttää vähän paremmalta ja ainakin sosiaalinen elämä on vähän reipastunut kun pääsi taas töihin. Se kyllä syö naista, että en pääse harrastukseeni. Voi mennä vielä tovi, ennenkuin on siinä kunnossa, että uskaltaa edes yrittää. Grrr…