Sateenkaari

Perjantain tilitys

Maaliskuu 14, 2008 on 3:06 pm | In Yleinen | 4 Comments

Työviikko alkaa olla takanapäin.  Pitkästä aikaa - näin todellakin voin nyt sanoa. Olen tosi tyytyväinen siitä, että olen tämän viikon pystynyt olemaan töissä. Ja kukkaronikin tykkää Töitä olen saanut ihan kohtuullisesti tehtyä, vaikka tässä on saanut vähän väliä ravata lepuuttamassa ahteria. Tauko aina 30 min välein ja joskus iltapäivästä jopa 15 minuutin välein.  Pientä kipua selässä siis vielä on, mutta ei mitään kestämätöntä. Särkylääkettä en ole paljonkaan joutunut ottamaan, onneksi.

Tänään kävin lääkärissä tarkistuttamassa selän tilanteen.  Todettiin, että tilanne on selkeästi parantumassa, kun olen pystynyt tämän viikon töissä olemaan.  Kontrolliaikaa ei enää varattu, mutta tietenkin sitten varaan uuden ajan, jos tilanne lähtee tästä huonompaan suuntaan.  Vähän tuntuu siltä, että minut heitettiin omilleni, mutta toisaalta ehkä tässä vaiheessa osteopaatillä käynti ja oma maalaisjärki tässä nyt auttaa parhaiten. Ehkä voisin pikkuhiljaa aloittaa varovaiset venyttelyt, niin että joskus sitten pääsee takaisin liikkumaan. 

Keskiviikkona olinkin jälleen selkähoidossa.  Osteopaatti oli sitä mieltä, että nyt mun selkä liikkuu jo melkoisen hyvin ja tuo ongelmakohtakin on hyvässä jamassa.  Käsittelyyn otettiin myös häntäluu ja sen ympäristö. Se olikin sitten lievästi sanoen kipeä alue ja voi ollakin, että nyt ainakin osa jäljellä olevasta kivusta ehkä tuleekin tuosta hännän seutuvilta. Samoin käsiteltiin oikeaa jalkapohjaa, jossa oli törkeän kipeitä muhkuroita (ihon alla). Nyt muutaman päivän jälkeen tuntuu, että nuo jalkaterän kivut ja pistokset ovat selkeästi lievittyneet, niin että pitää näköjään itse jatkaa tassujen pohjien hierontaa. Seuraava hoito onkin sitten vasta kuukauden päästä, joten selkeästi parempaan päin ollaan menossa. Vihdoinkin! Tosin tämä ei vielä tarkoita sitä, että pääsisin harrastamaan, mutta ehkä kohta pystyn jo istuskelemaan sen verran, että pääsen leffaan tai ulos syömään. Sekin olisi jo melkoinen parannus mun elämääni.

Tällä viikolla on allergiat vaivanneet aika tavalla, tosin tänään on jo ollut helpompaa sateiden takia.  Olen ollut niin poikki allergian ja työnteon takia, etten ole juuri jaksanut blogiani päivitellä. Illat on menneet koomassa sohvassa maaten ja kankkua lepuutellen.  Tykkään kyllä siitä, että keväällä valoisa aika lisääntyy, mutta muuten kevät on mun inhokkiaikaa näiden siitepölyallergioiden takia. Kun mulla nimittäin on aika runsaat oireet: nuha, silmien punoitus ja kutina, päänsärky, korvien lukkiintuminen ja poksuminen, kuvotus, lihaksien kolotus. Ja sitten ehkä se pahin: VÄSYMYS.  Siis sellainen zombi-tasoinen väsymys. Kun ei jaksaisi sormeakaan nostaa, vaikka kuinka olisi nukkunut kunnolla ja pitkän yön. Allergialääkkeet on toki käytössä, mutta ne eivät ihan hirveästi auta.  Siedätykseen olen aikaisemmin yrittänyt päästä, mutta tutkimusten jälkeen todettiin, että mua ei voi siedättää, koska mun allergia ei ole sitä tavallista allergiatyyppiä.  Sen takia ei kai nuo lääkkeetkään pure niin hyvin :(

Ex-M on ehkä tulossa illalla käymään tai sitten vasta huomenna.  Ei vielä lyöty lukkoon tarkemmin. Olo on jotenkin ärsyyntynyt.  Ehkä olen liian väsynyt ja kärsimätön pääsemään takaisin normaaliin elämään. Jotenkin en vaan tykkää tälläisistä harvoista tapaamisista.  Joko haluan olla selkeästi yhdessä ja tapailla muutaman kerran viikossa ja/tai  viettää pidempiä aikoja yhdessä. Tietty tämä selkätilanne on tässä vähän hankaloittanut, kun ei olla voitu muuten tavata kun mun luona.  Epäselvät tilanteet vaan käy hermoon.  Itse tapaamisethan ovat menneet ihan hyvin, mutta tämä epävarmuuden sietäminen käy hermoille.  Kun ei voi oikein mitään suunnitellakaan, mikä on taas mulle myrkkyä. Kai tässä on kissan kohta hypättävä pöydälle ja kysyttävä ex-M:lta, että mitäs seuraavaksi!