Sateenkaari

Ihanaa :)

Aivan ihana aamu, mahtava auringonpaiste! Olipa mukava kruisailla töihin. Yleensä vapaiden jälkeen on lievää ketutusta, mutta tänä aamuna ei.  Toki menihän tuo neljä päivää liian nopeasti, mutta oli kuitenkin ihanaa saada pitää vapaata.

Pitkäperjantai siis meni kyläillessä, mutta lauantai iltapäivän kyläilyreissu sitten peruuntui, kun kaverin perheessä on kovasti sairasteltu.  Sen sijaan tein pienen ostosreissun, mutta onneksi sieltä ei sen kummempaa tarttunut matkaan. Lauantai-iltana ex-M tuli mun luokse kuten oli sovittu. Asiat selkiytyivät ja edistyivät niin hyvin pääsiäisenä, että ehkä nyt sitten uskallan vaihtaa tuon ex:n tuosta nimestä pois. Toivottavasti ei tarvitse katua! Tuo M tuossa kun on tarkoittanut Miestä, siis mun miestä. Taidankin ristiä Dolcen ehdotuksen mukaisesti ex-M:n mM:ksi eli mun Mieheksi. Kiitti Dolce!

Edistystä on tapahtunut monenlaista. Ihan konkreettista edistystä oli se, että haettiin mM:n luota niitä keittiötarvikkeita ja myös jotain hänen vaatteitaan. Yhdessähän me emme ole vielä asuneet, mutta yleensä aikaa on vietetty mun luona, koska siellä on tilavampi keittiö ja mun on sieltä helpompi mennä töihin aamulla.  Muutenkin on todettu, että yllättäen mM:n on helpompi kulkea kahden kämpän välillä, kun sen ei tarvitse raahailla mitään meikkipusseja jne. mukanaan :)  Tuossa yhteydessä annoin mM:lle takaisin myös avaimen mun asuntoon.

Tärkeämpää edistystä on kuitenkin tapahtunut mM:n ajattelussa.  Hänen “iso eronsa” lähes viisi vuotta sitten oli todella kova pala.  Itse hän sanoikin, että tuon eron jälkeen on ollut todella vaikeaa aloittaa uutta ja olla kenenkään kanssa. On vaikea luottaa ja pelottaa, että taas käy huonosti, että hänet jätetään ja korvataan jollain toisella.  No, ymmärrän tasan nuo pelot, kun on itse käynyt ihan samoja juttuja läpi. Paitsi ehkä sillä erotuksella, että mulla oli ystävät tukena ja niiden kanssa tuli eroa vatvottua oikein perusteellisesti.  mM ei erostaan ihan hirveästi ystäville puhunut (kuinka tyypillistä) ja on siitä enemmän oikeastaan puhunut vasta mun kanssani.  No, ei mM ole ainut jonka ajattelu on muuttunut. Itse olen vasta nyt tajunnut miten paljon mM kaipaa hyväksyntää ja pientä rohkaisua. Selkeää suunnannäyttämistä ja sanomistä, että mitä minä haluan. Täytyy myöntää, että olen ollut varmastikin liian neutraali ja vaikeasti luettava.  Joka tapauksessa molemmin puolin tuli tehtyä kaikenlaisia “tunnustuksia”, joita tässä on vähän kaipailtukin