Sateenkaari

Lomaraportin tynkää

Toukokuu 7, 2009 on 7:56 am | In Yleinen |

Hasta la vista loma! Juu-u, loma on ohi ja arkeen on palattu.  Blaah! Vaikka työasiat heti hyökkäilivätkin kohtuullisesti, niin ilokseni operaatio Musta Pilvi oli hoidettu ihan mallikkaasti poissaollessani. Loistavaa! Kaikki olisi aivan mainiosti ilman tätä koivun siittarimiehitystä. Kuten arvata saattaa, niin heti kun palasin Suomeen, niin iski oireet ihan täysillä.  Kärsä ja koko pää on tukossa, silmät punaisina ja sellainen kokonaisvaltainen raskas olo.  Onneksi tämäkin on vain väliaikaista ja voitte uskoa että viikko siitepölyttymissä maisemissa teki tosi terää.  1-2 vkoa, niin pahin on jo ohi

Nyt sitten itse reissuun.  Olen todella tyytyväinen reissuun.  Lennot sujuivat aikataulussa, varaamani hotelli oli hyvä ja todella keskeisellä paikalla.  Tosin olisin toivonut vähän lämpimämpiä kelejä koko viikoksi, mutta onneksi sitten viikonloppuna pamahti helleraja rikki.  Eikä nuo kelitkään menoa oikeasti haitanneet, pääasia oli hyvä seura ja sitähän riitti.  Meitähän oli siis yli 10 hengen porukka Suomesta, vaikka ei toki aina noin isolla kokoonpanolla liikuttukaan.  Aikaa vietettiin myös paikallisten tuttavuuksien kanssa, jotka olivatkin tosi mukavaa (ja vilkasta) seuraa. Pitivät meistä kyllä tosi hyvää huolta, syöttivät ja juottivat perusteellisesti.

Mikään varsinainen lepoloma tuo ei siis ollut, kun joka ilta meni “myöhään” ja yöt jäivät vähän lyhyeksi.  Mitäpä muuta siinä voisi odottaakaan, jos syömään lähdetään illalla vasta noin 22.3o tienoihin.  Siitä sitten 2-3 tunnin syömingit alkupaloineen, pääruokineen ja jälkiruokineen.  Oheistettuna tietty vinkun kittaus ja sitten vielä kaiken kukkuraksi ruuansulatusdrinksu. Kyllä siinä oli vatsa turvoksissa ja pää viinin pyörteissä.  Nuoriso-osasto jatkoi yleensä tuosta vielä yökerhoon, jossa riekkuivat  aamuyöhön asti.  No, kyllä me Mm:n kanssa jonain iltana innostuttiin itsekin yökerhoon, minkä seurauksena seuraavana aamuna meinasi olla tukka kipeä.  Vaarallisia nuo drinksut, kun ne eivät ole tuota tuttua 4 centin kamaa, vaan suurinpiirtein tuplia. Siinä kun sitten tanssin pyörteissä hörppäsee janoonsa drinksua, niin lopputulos on arvattavissa ja taattu

Päivisin sitten kierrettiin kaupunkia ja nähtävyyksiä ihailemassa.  Aivan tosi ihastuttavia taloja ja kauniita puistoja.  Ja sitten kävelyn lomassa välillä istuttiin siemailemaan vinkkua ja napostelemaan tapaksia.  Eihän sitä tarvitsisi edes syödä kunnolla koko päivänä, vaan kiertaisi baarista toiseen ja söisi kaikki oheistarjokkeet. 

No erikoismaininnan ansaitsevat poliisit. Niitä olikin sitten todella paljon liikenteessä, ilmeisesti erään kansaivälisen kokoontumisen takia.  Pääsinkin ihailemaan kahta pollaria oikein lähietäisyydellä, kun ne tulivat yhteen ravintolaan tauolle ihan meidän viereen. Siinä ne söivät jotain mustekalaburgeria ja katsoivat jalkapalloa.  Kyllä siinä olisi aihetta ottaa mallia suomalaisten poliisien lökäpöksyformuihin.  Kengät olivat tietenkin matchot maiharit, housut reisistä sopivasti kireät reisitaskuhousut, jotka muuten istuivat valtavan hyvin myös takamuksesta.  Yläosa oli myös varsin istuva, varsinkin rintsuosastolta ja tietenkin hihat oli kääritty niin, että karvaiset käsivarret ja ranneketjut tulivat näkyviin.  Vyötäröllä tietty kokoelma vallankäyttövälineitä ja asenteena älä sä mulle vaan käy.  Aikamoista matchoilua, mutta ihan kivaa silmäniloa!  En olisi kyllä uskaltanut nipistää pepusta

Sikainfluenssasta ei kauheasti kannettu huolta.  Sitäpaitsi mitäs siinä teet kun paikalliset aina tervehtivät pussaamalla poskille ja muutenkin käyvät iholle.   Tosiaan ovat pikkaisen välittömämpiä kuin suomalaiset.  Mäkin jouduin pienen hiplauksen kohteeksi ja vielä naisen taholta.  Tämä oli siis yksi paikallisista joihin tutustuin ja tämä näytti että tykkää.  Ei siis mitään sen kummenpaa kuin vähän silitteli ja pörrötti mun tukkaa.  Vähän yllättäväähän ja erilaista tuo oli, kun harvemmin mun parhaat kamutkaan Suomessa silittelee mun tukkaa ja varsinkaan ihan selvinpäin.  Kun noita paikallisia seurasin, niin ihan tavallista näytti olevan että ystävää vähän siliteltiin. Näin jopa pari kertaa että joku mies paijasi toisen päätä ohimennen eikä kyseessä ollut mitään ystävyyttä kummenpaa. Kyllä siinä olisi varmaan suurin osa Suomi-miehistä kavahtanut jos toinen heteromies olisi paijaillut.  Ihan kiva hiplailukokemus siis ja taisi olla suorastaa “kunnianosoitus” että kohdellaan lyhyen ajan tuntemisen jälkeen kuin läheistäkin ystävää. 

Matkan alkuosuus oli siis ihan lomailua, mutta sitten siirryttiin lähikaupunkiin harrastustapahtumaan.  Tuokin oli varsin avartava kokemus, vaikka järjestelyt joilta osin vähän kangertelivat.  Hauskaa oli se, että tuonne oli saapunut harrastajia useammasta maasta, joten voitte vaan kuvitella sitä kälätyksen ja tutustumisten määrää.  Eri kielia sinkoili ja yleensä paljon paljon huonoa englantia, mutta tunnelma oli todella hauska ja kokemukset vaihtuivat.  Ja tulihan taas noita pieniä kulttuurieroja näkyviin. Kuten aikakäsitys. Meillä jos tapahtuma on merkattu alkavaksi kymmeneltä, niin se alkaa tai korkeintaan minuuttia yli.  Toiset vasta yleensä lampsivat paikalle kymmenen pintaan ja menivat vaihtamaan vaatteita jne.  Ja tietyt tyypit olivat aina myöhässä tai hukassa yhteisistä kokoontumistä, mikä herätti toisissa pientä närkästystä.  Loppujen lopuksi kaikki saatiin sujumaan ja uskon että moni sai ihan uutta intoa ja fiilistä harrastamiseen.

Joten oli oikein hauska ja tapahtumarikas loma. Nyt sitten taas täytyy totutella (vinkuttomaan) arkeen ja työntekoon. Niin ja karsia noita syömisiä ja valvomisia.  Loman päättymisestä huolimatta fiilikset on kuitenkin ihan hyvät  ja viikonloppukin lähenee kovaa vauhtia