Sateenkaari

Hyvää kesää!

Kai se on vihdoinkin todettava, että tämä blogi on ikäänkuin jäänyt kesälomalle Aika menee ihan hirmuista vauhtia enkä ole jaksanut tänne mitään jaaritella.  Kaikki tuntuu sujuvan mukavan soljuvasti.  Pientä työpainetta on, mutta jotenkin olen nekin pystynyt ottamaan vähän kevyemmin kuin ennen.  Olo onkin tietylla tavalla kevyt nyt, nimittäin allergiakausi on tältä vuodelta kärsitty.  Onpa ollut aivan ihanaa päästä taas ulkoilemaan ja viettämään “normaalia” elämää. Vielä kun saisi vähän auringonpaistetta, kiitos!

Neljä viikkoa lomaan vielä! Pieni ärsytyksen aihe on se, etten ole pystynyt tekemään mitään reissuvarauksia lomalle.  Mm:n työhön liittyy yksi epävarma aikataulu,  joka aiheuttaa sen, että mitään reissua ei voi vielä lyödä lukkon.  Siitä ollaan sovittu kyllä, että sitten tehdään joku reissu ex tempore.  Mun pedantti pikkusuunnittelija sieluni ei vaan oikein sopeudu tälläiseen Toisaalta olen ihan tyytyväinen vaikka kotimaan matkailuunkin, kunhan jotain kivaa pääsee tekemään. Ei loma ole loma, jos ei edes pieneen reissuun pääse.  Onneksi tuli toukokuussa tehtyä tuo reissu, niin matkakuume ei ole niin kauhia.  Saapas nähdä mihin päädytään…

Kuten tuossa alussa totesin, niin tämä blogi saa nyt jonkin aikaa lomailla.  Aion kyllä käydä teidän muiden blogeja kurkkimassa ja yritän saada jotain kommenttejakin aikaan. Olen kieltämättä ollut aika laiska sanomaan mitään

Toivottelen oikein ihanaa & aurinkoista kesää kaikille!

Lomaraportin tynkää

Hasta la vista loma! Juu-u, loma on ohi ja arkeen on palattu.  Blaah! Vaikka työasiat heti hyökkäilivätkin kohtuullisesti, niin ilokseni operaatio Musta Pilvi oli hoidettu ihan mallikkaasti poissaollessani. Loistavaa! Kaikki olisi aivan mainiosti ilman tätä koivun siittarimiehitystä. Kuten arvata saattaa, niin heti kun palasin Suomeen, niin iski oireet ihan täysillä.  Kärsä ja koko pää on tukossa, silmät punaisina ja sellainen kokonaisvaltainen raskas olo.  Onneksi tämäkin on vain väliaikaista ja voitte uskoa että viikko siitepölyttymissä maisemissa teki tosi terää.  1-2 vkoa, niin pahin on jo ohi

Nyt sitten itse reissuun.  Olen todella tyytyväinen reissuun.  Lennot sujuivat aikataulussa, varaamani hotelli oli hyvä ja todella keskeisellä paikalla.  Tosin olisin toivonut vähän lämpimämpiä kelejä koko viikoksi, mutta onneksi sitten viikonloppuna pamahti helleraja rikki.  Eikä nuo kelitkään menoa oikeasti haitanneet, pääasia oli hyvä seura ja sitähän riitti.  Meitähän oli siis yli 10 hengen porukka Suomesta, vaikka ei toki aina noin isolla kokoonpanolla liikuttukaan.  Aikaa vietettiin myös paikallisten tuttavuuksien kanssa, jotka olivatkin tosi mukavaa (ja vilkasta) seuraa. Pitivät meistä kyllä tosi hyvää huolta, syöttivät ja juottivat perusteellisesti.

Mikään varsinainen lepoloma tuo ei siis ollut, kun joka ilta meni “myöhään” ja yöt jäivät vähän lyhyeksi.  Mitäpä muuta siinä voisi odottaakaan, jos syömään lähdetään illalla vasta noin 22.3o tienoihin.  Siitä sitten 2-3 tunnin syömingit alkupaloineen, pääruokineen ja jälkiruokineen.  Oheistettuna tietty vinkun kittaus ja sitten vielä kaiken kukkuraksi ruuansulatusdrinksu. Kyllä siinä oli vatsa turvoksissa ja pää viinin pyörteissä.  Nuoriso-osasto jatkoi yleensä tuosta vielä yökerhoon, jossa riekkuivat  aamuyöhön asti.  No, kyllä me Mm:n kanssa jonain iltana innostuttiin itsekin yökerhoon, minkä seurauksena seuraavana aamuna meinasi olla tukka kipeä.  Vaarallisia nuo drinksut, kun ne eivät ole tuota tuttua 4 centin kamaa, vaan suurinpiirtein tuplia. Siinä kun sitten tanssin pyörteissä hörppäsee janoonsa drinksua, niin lopputulos on arvattavissa ja taattu

Päivisin sitten kierrettiin kaupunkia ja nähtävyyksiä ihailemassa.  Aivan tosi ihastuttavia taloja ja kauniita puistoja.  Ja sitten kävelyn lomassa välillä istuttiin siemailemaan vinkkua ja napostelemaan tapaksia.  Eihän sitä tarvitsisi edes syödä kunnolla koko päivänä, vaan kiertaisi baarista toiseen ja söisi kaikki oheistarjokkeet. 

No erikoismaininnan ansaitsevat poliisit. Niitä olikin sitten todella paljon liikenteessä, ilmeisesti erään kansaivälisen kokoontumisen takia.  Pääsinkin ihailemaan kahta pollaria oikein lähietäisyydellä, kun ne tulivat yhteen ravintolaan tauolle ihan meidän viereen. Siinä ne söivät jotain mustekalaburgeria ja katsoivat jalkapalloa.  Kyllä siinä olisi aihetta ottaa mallia suomalaisten poliisien lökäpöksyformuihin.  Kengät olivat tietenkin matchot maiharit, housut reisistä sopivasti kireät reisitaskuhousut, jotka muuten istuivat valtavan hyvin myös takamuksesta.  Yläosa oli myös varsin istuva, varsinkin rintsuosastolta ja tietenkin hihat oli kääritty niin, että karvaiset käsivarret ja ranneketjut tulivat näkyviin.  Vyötäröllä tietty kokoelma vallankäyttövälineitä ja asenteena älä sä mulle vaan käy.  Aikamoista matchoilua, mutta ihan kivaa silmäniloa!  En olisi kyllä uskaltanut nipistää pepusta

Sikainfluenssasta ei kauheasti kannettu huolta.  Sitäpaitsi mitäs siinä teet kun paikalliset aina tervehtivät pussaamalla poskille ja muutenkin käyvät iholle.   Tosiaan ovat pikkaisen välittömämpiä kuin suomalaiset.  Mäkin jouduin pienen hiplauksen kohteeksi ja vielä naisen taholta.  Tämä oli siis yksi paikallisista joihin tutustuin ja tämä näytti että tykkää.  Ei siis mitään sen kummenpaa kuin vähän silitteli ja pörrötti mun tukkaa.  Vähän yllättäväähän ja erilaista tuo oli, kun harvemmin mun parhaat kamutkaan Suomessa silittelee mun tukkaa ja varsinkaan ihan selvinpäin.  Kun noita paikallisia seurasin, niin ihan tavallista näytti olevan että ystävää vähän siliteltiin. Näin jopa pari kertaa että joku mies paijasi toisen päätä ohimennen eikä kyseessä ollut mitään ystävyyttä kummenpaa. Kyllä siinä olisi varmaan suurin osa Suomi-miehistä kavahtanut jos toinen heteromies olisi paijaillut.  Ihan kiva hiplailukokemus siis ja taisi olla suorastaa “kunnianosoitus” että kohdellaan lyhyen ajan tuntemisen jälkeen kuin läheistäkin ystävää. 

Matkan alkuosuus oli siis ihan lomailua, mutta sitten siirryttiin lähikaupunkiin harrastustapahtumaan.  Tuokin oli varsin avartava kokemus, vaikka järjestelyt joilta osin vähän kangertelivat.  Hauskaa oli se, että tuonne oli saapunut harrastajia useammasta maasta, joten voitte vaan kuvitella sitä kälätyksen ja tutustumisten määrää.  Eri kielia sinkoili ja yleensä paljon paljon huonoa englantia, mutta tunnelma oli todella hauska ja kokemukset vaihtuivat.  Ja tulihan taas noita pieniä kulttuurieroja näkyviin. Kuten aikakäsitys. Meillä jos tapahtuma on merkattu alkavaksi kymmeneltä, niin se alkaa tai korkeintaan minuuttia yli.  Toiset vasta yleensä lampsivat paikalle kymmenen pintaan ja menivat vaihtamaan vaatteita jne.  Ja tietyt tyypit olivat aina myöhässä tai hukassa yhteisistä kokoontumistä, mikä herätti toisissa pientä närkästystä.  Loppujen lopuksi kaikki saatiin sujumaan ja uskon että moni sai ihan uutta intoa ja fiilistä harrastamiseen.

Joten oli oikein hauska ja tapahtumarikas loma. Nyt sitten taas täytyy totutella (vinkuttomaan) arkeen ja työntekoon. Niin ja karsia noita syömisiä ja valvomisia.  Loman päättymisestä huolimatta fiilikset on kuitenkin ihan hyvät  ja viikonloppukin lähenee kovaa vauhtia

Lomalle!!!

Näillä minuuteilla alkaa paljon odoteltu loma. Tosin pelkään, että viime minuuteilla puhelin soi tai sähköposti alkaa laulamaan, niin että en pääse ajoissa livahtamaan täältä töistä pois.  Kyllä sitä tänään onkin piiperretty ja ohjeistettu muita.  Se menoks sitten.

Viikonlopulle on aika paljon hommaa pakkaamisen lisäksi. Lähtö on sitten aikaisin maanantai aamulla ja takaisin tullaan viikon päästä. Eli tämä blogi vaikenee vähäksi aikaa. Tosin nolona voin sanoa, että aika hiljaista tämä päivittäminen on ollut muutenkin…

Toivottelen teille ystäväiset hyvää viikonloppua ja oikein mukavaa ja toivottavasti aurinkoista Vappua!

Kiireisiä tunnelmia

Kauheaa kiirettä on pitänyt taas. Musta pilvi on todellakin työllistänyt minua.  En viitsisi koko hommaan enää koskeakaan, kun aina kun asiaan liittyen jotain teen, niin löydän jonkin virheen ja korjattavan jutun. Edelliset tekijät eivät kai sitten ole huomanneet tai välittäneet, mutta minäpä olen tarkka tyttö.  Varsinainen kyylä No, onneksi ensi viikon olen lomalla ja musta pilvi on jonkun toisen päänvaivana

Vähitellen alkaa tässä matkakuumekin nousta. Tosin viikonlopulle onkin ilmaantunut kaikenlaista ohjelmaa, just kun luulin että saan vain lepäilla ja rauhassa pakkailla.  Kohteessa on ollut noin paria kymmenta astetta, niin että ihan hellevaatteita ei tarvitse, mutta kuitenkin vähän keveämpää on kaivettava esiin.  Ja kun lämpötilat täällä koto-Suomessakin alkavat kunnolla nousemaan, niin eiköhän koivukin ala jo siitterillaan pommittamaan.  Onneksi olen silloin kaukana täältä Ainakin se olis suunnitelmani…

Tämä täytyy vielä raportoida. Viime viikonloppuna kerittiin vihdoinkin mM:n kanssa testaamaan erään kylpylän k-20 puoli.  Olin aika tyytyväinen, paitsi tietty hintaan.  Mun suosikki oli +38 lämpöinen allas, jossa tosin oli merivettä, mutta ei sekään menoa haitannut.  Tykkäsin myös erilaisista saunoista, joita taisi tuolla olla peräti 5 erilaista, hyörysaunaa, havusaunaa jne.  Ne olivat siis yhteissaunoja, jossa oltiin uikkarit päällä.  Aivan loistava juttu jos on liikenteessä eri sukupuolen kanssa ja pääseepähän sitten tiiraamaan vastakkaista sukupuolta muutenkin. Paitsi että tiiraltavilla taisi olla järjestäin aikamoiset kaljakummut :)  Ja olihan tuolla myös baari, josta sai ostaa drinksua.  Baarista huolimatta tunnelma oli rauhallinen eikä mitään känniörkkyjä siellä mekastanut. Niin eikä tosiaan ollut lapsia kirkumassa ja roiskimassa eikä niitä äkseerääviä vanhempia.  En ole  siis mikään lapsivihaaja, mutta kieltämättä tunnelma oli rauhallinen ja rentouttava. Niin rentouttava, että mentiin nukkumaan illalla jo ennen yhtätöistä ja nukuttiin kuin murmelit putkeen kymmenen tuntia.  Hyvä kokemus, varmasti mennään uudelleen!

Niin ja lopuksi lomacountdown: jäljellä noin 1,5 työpäivää ja 3,5 päivää reissuun

Pientä päivitystä

Elämä on kiireistä! Työhommat meinaa viedä kaikki mehut.  Vielä ärsytyskynnys ei ole ihan kauheasti noussut, mutta kun pientä kitkaa ja isompaakin ongelmaa tuntuu kasaantuvan, niin kohta se alkaa meikäläinen heittämään ärräpäitä.  Kyseessä on siis tämä operaatio musta pilvi.  Ensi viikosta saattaa tulla aika hankala ja sitä ei helpota se, että mun pitäisi päästä jäämään kunnialla lomalle.  Ja sekään ei helpota, että mun muut työt seisoo tän operatsioonin takia ja nekin pitäisi saada valmiiksi ennen lomaa.

Onneksi tässä oli kuitenkin pääsiäinen välissä ja se muuten menikin oikein mukavasti, mutta valitettavan nopeasti.  Tehtiin pari mukavaa kyläilyreissua ja sitten luuhattiin kotona.  Ja arvatkaapa mitä, minäpä olin lauantaina pari tuntia ulkona auringossa.  Se ei varmaan ole teille muille mitään ihmeellistä, mutta minä en ole allergiakautena vuosikausiin ollut paria tuntia ulkona.  En ole kerta kaikkiaan pystynyt, kun vointi on mennyt niin huonoksi.  Nytpä pystyin, vaikka vuosihan mulla silmät vähän ja nenä oli tukossa, mutta oireet eivät menneet tuota pahemmaksi.  Enpä ole turhaan siellä akupunktiossa juossut! Toki olin ottanut antihistamiinia, mutta olin silti ihan ihmeissäni ja onnessani.  Olen muutenkin selvinnyt pienemmällä allergialääkityksellä, en ole edes joka päivä ottanut nappia.  Viime keväänä kun pahimmillaan vedin kaksi nappia päivässä.  Seuraavana vuonna täytyy kyllä aloittaa hoito aikaisemmin, kun tänä vuonna aloitettiin vähän myöhässä.  En nyt silti muuten ylimääräisiä ulkoile, vaan nautin siitä, että mun olo on selkeästi parempi ja pirteämpi kuin aikaisempina keväinä

Pirteää loppuviikkoa ja tietenkin viikonlopun odotusta!

Hyvää pääsiäistä!

En tässä kerkiä muuta kuin toivotella kuin oikein mukavaa ja rentouttavaa pääsiäistä kaikille.  Ja munarikasta tietenkin

Operaatio musta pilvi eli se uusi työhomma on vienyt sielun ja ruumiin voimat aika perusteellisesti, niin että ei ole jaksanut ja kerinnyt tekemään mitään päivityksiä.  Homma on kinkkinen, aina paljastuu jotain virhettä, sovellus ei toimi  ja sitten tarvitaan pikaista korjausta. Voitte vaan kuvitella tätä tekemisen “riemua”. Onneksi kuitenkin on neljä päivää lomaa ja sille on kaikkea kivaa rauhallista tekemistä kuten kyläilyä ja ihan kotona lekotteluakin.

Plurinaa

Nyt on taas tää blogi ollut vähän hunningolla. Päivittämiset on lievästi sanoena jääneet aika vähiin.   Eikä tässä arjessa mitään sen kummempaa ookkaan…

Viikonloppu meni ihan mukavasti karseasta kelistä huolimatta.  Sinänsä räntä&lumisade ei mua haitannutkaan, kun ilma oli allergisille kivan puhdas ja pölytön.  Perjantaina olin kummilikan kanssa katsomassa yhtä esitystä. Kyllä pentu oli ihan innoissaan, mutta sitten alkoi nukkumaanmenoaika lähestyä ja väsy iskemään. Sen verran reipas tuo tyttö on, ettei se ala ihan pienistä kitisemään. Sitäpaitsi ei se mulle yleensä mitään alakaan, kun mähän olen se ihana palvottava kummitäti, jolle näytetään parhaat puolet. Mun äiti nimittäin aina nauraa niitä palvovia katseita mitä pikkulikka muhun luo :)  Idolitäti

mM oli lauantain työkeikalla, joten minäpä sitten lähdin kampaajalle ja shoppausreissulle törsäämään.  No, enpä nyt pahemmin itselleni mitään ostellut, paitsi hiusväriä.  Oon sen verran pihi, etten “kehtaa” ottaa värjäystä pitkiin hiuksiin kampaajalla.  Yritin katsella jotain kevät/kesä housua, mutta mitään ei tarttunut haaviin.  Housujen osto onkin yleensä mun inhokki, kun on niin vaikea löytää housuja, jotka istuu ja ei maksa maltaita.  Sain sentään parin pikkuhirviön synttärilahjat ostettua, niin että ne on sitten valmiina.

Vatsa päätti taas alkaa oikein kunnollisen murina&lurina konserton su-ma välisenä yönä. Tuli valvottua aamuyöhön asti, joten eilisen sitten vietin kotona lepäillen.  Tilanne on siinä mielessä tylsä, koska lääkäri ei oikein tiedä mikä tää sairaus on.  Mun mielestä kun tää on sitä varmaan yleisintä vatsavaivaa eli ärtynyttä paksusuolta.  Lääkäri vielä miettii, että jos muhun sitten joku pikkuameeba olisi veden mukana mennyt joululomareissulla.  Testeissä ei kuitenkaan mitään merkkejä näkynyt, joten en nyt ihan usko. En tosiaankaan halua enää mitään testipurkkeja täytellä!  Jouduin aloittamaan uudelleen vatsaa rauhoittavan lääkkeen, mikä onneksi toimii aika nopeasti. Itse asiassa se toimii niin hyvin, että se rauhoittaa vatsan lisäksi ihan kaiken muunkin.  En kerta kaikkiaan pysty ottamaan lääkettä kuin yöksi, mikä on sinänsä vähän huono.  Joka tapauksessa olen parin viikon päästä menossa uudelleen lekurille, niin sitten nähdään mitä seuraavaksi kaivellaan.

Rentoa viikkoa! Tähän täytyy vielä todeta, että lomaan on 4 viikkoa - pääsiäinen

Minä parka…

Oon ollut jotenkin niin poikki. Allergiakauden startti on aina niin raskas, olo ihan tukkoinen ja vetämätön.  Pää on välillä ihan poissa pelistä ja töppäilen kaikkea hölmöä ja unohtelen asioita. mM kattoo vierestä ihmetellen, että mikä tota nyt oikein vaivaa. Hullu kissa parka kuulemma olen No, tiedätte varmaan tunteen, kun on flunssassa, pää tukossa ja kaikki äänetkin tuntuvat tulevan jostain kaukaa.  Varsin poissaoleva fiilis siis.  Arvaattekin varmaan, ettei töissäkään ole kauhean kivaa, kun väsyttää ja pää lyö tyhjää.  Tätä se kevät sitten on. Tosin nyt tuli pieni takatalvi pelastamaan mut hetkellisesti

Muuten tässä ei olekaan sen kummenpaa valitettavaa Valtakunnassa kaikki hyvin. No okei, ensi viikolla alkaa uusi työhomma (operaatio musta pilvi siis), joten elämä saattaa tästä kurjistua. Varsinkin kun mun pitäisi tehdä silloin paljon muitakin juttuja, joten tässä on pieni sumpliminen, että miten tuosta hässäkästä selvitään.  Ajatus lomasta saa mut kuitenkin virkoamaan ja tuleehan tässä pääsiäinenkin pieneksi hengähdystauoksi.

Talvista työviikkoa! Taidan olla ainut joka takatalvesta tykkää, joten otan siitä kaiken irti

Kiirettä pitää

Päivittämiset on jääneet aika vähiin, kun on sen verran kiirettä pitänyt ja pientä laiskuuttakin on ollut ilmassa.  Niin ja ilmassa taitaa olla vähän muutakin.  Sitä ihanuutta itseään eli siitepölyä. Viikonloppuna alkoi oiretta pukkaamaan.  Kärsä tukossa, korva lukossa, pientä lämpöilyä ja päänsärkyä. Voihan olla, että tämä on joku outo flunssakin, mutta tuollaiset oireet mulla on kyllä allergiassakin.  Perin outo flunssa jos nokka ei vuoda, vaan on vaan kuiva ja turvoksissa. Tänään on kyllä on olo helpottunut, joten ehkä tuuli on kääntynyt tai jotain. Joka tapauksessa siittaritiedotteessa luvattiin kukinnan alkavan tällä viikolla lämpimillä kasvupaikoilla. Ei kivaa

Töissä on kanssa kiirettä pitänyt, kaikenlaista ylimääräistä ilmaantuu vähän väliä.  Aikaa mennyt myös uusien hommien opettelussa (ns. musta pilvi, jos muistatte), mutta onneksi en ole siis joutunut niitä yksin opettelemaan, vaan muitakin on mukana. Silti peruspessimistinä ennustan, että tuosta hommasta tulee vielä kohtuullinen katastrofi ja mulle vatsahaava. Ei kauheasti motivoi, mutta homma on saatava jotenkin käyntiin ja pulkkaankin ennen lomaa. Johon on muuten 5,5 viikkoa Lomakin konkretisoitui taas hiukan kun tein yhden hotellivarauksen.  Netissä hotelli näytti kuvissa ihan kohtuulliselta ja edulliselta, mutta saapa nähdä sitten mihin kurjaan murjuun sitä oikeasti joutuu.  Hotelli on kivasti keskustassa ja kaikki on kävelyetäisyyksien päässä, joten jos siellä jotenkin voi siisteyden yms. puolesta voi nukkua, niin valtakunnassa on kaikki hyvin. Aikaisemmat kokemukset nettivarauksesta on olleet ihan positiivisia, mutta kuten sanottu etukäteen on aina ihan “pakko” murehtia.

Reipasta lopputyöviikkoa toivottaa nimimerkki tulis jo viikonloppu!

Mää-mää

Cherrycat on haastanut minut seuraavaan koitokseen. Olen kuitenkin laiska ja kapinallinen, niin että toteutan vain kohdan 3. Tässä tulee…

Meemin säännöt:
1. Linkitä henkilö joka haastoi sinut.
2. Kirjoita säännöt blogiisi.
3. Kirjoita kuusi sattumanvaraista asiaa itsestäsi.
4. Haasta kuusi henkilöä postauksesi lopussa ja linkitä heidät.
5. Kerro kaikille haastamillesi henkilöille haasteesta ja jätä heille viesti heidän blogeihinsa.
6. Ilmoita haastajallesi, kun olet vastannut haasteeseen.

1. En ole koskaan elämässäni asunut vuokralla. Loisin suht pitkään vanhempieni lihapatojen äärellä ja opiskelin kaikessa rauhassa.  Niin ja säästin ja kituutin säästämällä 5 vuotta rahaa asp-säästötilille.  No, olihan se vaivan arvoista, kun sitten muutin pois, niin muutin omaan pikku yksiööni (siis minun ja pankin).  Taisin olla peräti 25-vuotias kun muutin pois vanhempien luota, mutta kun siellä asumisessa ei ollut mitään ongelmaa ja ihan päinvastoin kaikenlaista bonusta.

2.  Yksi pienistä paheistani on irtokarkit.  Kuvitelkaa mielessänne vaikkapa videovuokraamo, jossa on pitkät tiskit erilaisia namuja. Taivas! Ja tarkkaa on tietenkin mitä karkkeja otetaan. Tässäkin pätee 20/80 -sääntö.  80 % salmari-laku nameja ja loput koostuu sitten parista suklaanamista, fudge-toffeesta ja hedelmäkarkeista. Tästä säännöstä ei kerta kaikkiaan voi poiketa!

3.  En osaa tehdä autolla ns. tavallista mäkilähtöä.  Siis sitä, että nostetaan kytkin ensin tuntumaan ja sitten vasta rouhaistaan kaasua ja nostetaan lisää kytkintä.  Pienestä mäestä lähden aina ihan tavallisesti ja vähänkin suuremmassa käytän aina kässäriä. Mikäs sen helpompaa! Mun takatassut ei kertakaikkiaan suostu muuhun.

4.  En ole mökki-ihmisiä.  En halua vapaa-aikanani tai lomallani elää extreme olosuhteissa, niin että kaikki on normaalia hankalampaa ja mukavuudet puuttuu. No okei, luksusmökkeily on asia erikseen, mutta siihen ei oikein ole mahiksia.  Erityinen jo lapsuudesta tuttu inhokkini on puucee.  Jos tieto siitä voi saada suoleni tukkeeseen.  Sitäpaitsi en voi edes pestä naamaanikaan järvivedellä, kun saan ihottumaa.  Mua ei selkeestikään ole luotu mökkeilemään, vaan palveltavaksi täyshoidolla kylpylään tai jotain…

5. Tykkään Star Trekistä.  Ja erityisesti niistä vanhoista alkuperäisistä. Mr Spock on niin ihqu ja sillä on niin namut suippokorvat Ykskin mies sanoi joskus aikoja sitten, että jos tuon olisi tiennyt, niin olisi valinnut mut tyttöystäväkseen. Vissiin oli kai allerginen tyttöystävän hömppäleffoille

6.  En voi sietää makaroonilaatikkoa.  Olen inhonnut sitä lapsesta saakka.  Makaroonilaatikko oli tietenkin veljeni lemppari ja minun vihakki. Äiti parka joutui sitten tekemään kahta eri ruokaa, koska minä jääräpää en kertakaikkiaan sitä suostunut syömään.  En syö sitä nykyäänkän, mutta pakon edessä saan alas sitä vähän leivän kanssa.  En tajua, kun kaikkea muuta pastaa syön, mutta just ne tietyt makaronit värisyttävät.  Kauhea trauma!

Siinä sitä tuli taas ilmi Saden omituisuudet, lapsuuden traumat ja muut ihmeellisyydet. Nauttikaa ja naurakaa